TERVEYS JA JALOSTUSKennelliiton koirien lisääntymiseen ja penikoimiseen liittyvissä säännöissä sekä ohjeissa huomioidaan ensisijaisesti koirien terveys ja hyvinvointi. Perusvaatimuksena on, että sekä narttu että uros ovat terveitä, halukkaita ja kykeneviä luonnolliseen astutukseen. Nartun tulee olla myös kunnoltaan hyvä ja luonteeltaan halukas hoitamaan synnyttämänsä pennut. Koirien kasvatustyössä tulee huomioida sekä yleiset että rotukohtaiset terveyteen ja jälkeläismäärään liittyvät vaatimukset, jotka on kirjattu rodun jalostuksen tavoiteohjelmaan (JTO), Perinnöllisten sairauksien vastustamisohjelma PEVISA:aan ja Kennelliiton rekisteriohjeeseen.
Koiran lisääntymisikä
Narttu saavuttaa sukukypsyysiän eli puberteetin noin 6-12 kuukauden ja uros 6 kuukauden iässä koiran rodusta riippuen. Koiraa suositellaan kuitenkin käytettäväksi jalostukseen vasta aikuisena, vähintään 2-vuotiaana, jotta koiran soveltuvuudesta seuraavan sukupolven vanhemmaksi on saatu mahdollisimman paljon tietoa; koiran ja sen sukulaisten terveydentila, luonne ja käyttöominaisuudet.
Urokselle ei ole asetettu astutuskäytön yläikärajaa, mutta nartun ensimmäisen penikoimisen tulisi tapahtua alle 6-vuotiaana, jotta narttu olisi kunnoltaan ja terveydentilaltaan kykenevä tiinehtymään, kantamaan, synnyttämään sekä hoitamaan pentunsa hyvin. 8 vuotta täyttäneen nartun astuttaminen edellyttää aina eläinlääkärintodistuksen, jonka mukaan narttu on terve ja hyväkuntoinen, eikä pennuttamisesta ole haittaa nartun terveydelle. Todistus on annettava ennen nartun astutusta, eikä se saa astutushetkellä olla kuutta kuukautta vanhempi. Eläinlääkärintodistus on liitettävä pentueilmoitukseen.
Pentueiden lukumäärä ja penikointitiheys
Nartun astutuskäytölle on annettu Kennelliiton Koirarekisteriohjeessa määräykset, joiden mukaan nartulla voidaan teettää enintään viisi pentuetta siten, että nartun edellisestä penikoimisesta on pentueen syntyessä kulunut vähintään 10 kuukautta. Tähän määräykseen liittyvät poikkeukset löytyvät Koirarekisteriohjeesta. Koiran jälkeläismäärää voidaan rajoittaa rotu- ja sukupuolikohtaisesti rodun PEVISA-ohjelmassa, minkä lisäksi rotuyhdistyksillä voi olla myös omia suosituksiaan jälkeläismääristä.
Koirien keinosiemennys
Keinosiemennystä käytetään yhä enemmän apuna suunnitelmallisessa jalostuksessa. Sen avulla nartun astuttamiseen voidaan käyttää kaukanakin asuvaa urosta, tai lupaavan uroksen spermaa voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten. Keinosiemennyksen syynä ei kuitenkaan saa olla nartun tai uroksen haluttomuus tai kyvyttömyys normaaliin astutukseen.
Kennelliittojen kansainvälisen kattojärjestön FCI:n jalostussäännöissä linjataan, että keinosiemennystä ei tulisi käyttää eläimille, jotka eivät aiemmin ole lisääntyneet luonnollisesti. Kennelliiton yleinen jalostusstrategia noudattelee FCI:n linjauksia. Jalostusstrategian mukaan jalostukseen käytetään vain koiria, jotka pystyvät lisääntymään luonnollisesti ja hoitamaan pentujaan. Sekä nartun että uroksen tulee olla halukas luonnolliseen astutukseen. Uroksia, jotka eivät ole aiemmin kyenneet astumaan normaalisti tai joilla on puutteellinen sukuvietti, ei tule käyttää jalostukseen keinosiemennyksenkään avulla.
Siemennyksen tai sperman keräyksen saa suorittaa eläinlääkäri. Siirretyn tai pakastetun sperman mukana pitää olla eläinlääkärin antama todistus sen alkuperästä (sperman keräystodistus). Siementänyt eläinlääkäri toimittaa Kennelliittoon todistuksen siemennyksestä sekä todistuksen sperman alkuperästä.
Siemennettävän nartun ja spermaa luovuttavan uroksen pitää olla tunnistusmerkitty ja merkintä tarkistetaan toimenpiteen yhteydessä.
Lisätietoa:
Koiran lisääntymisfysiologia – ja anatomia, astutustapahtuma, tiineys ja penikointi:
Kasvattajan peruskurssi -oppilaan materiaali
| 
English 
Etusivu 
