Etusivu

  Yhdistys

  Rodusta

  Pentusivu

  Kasvattajat

  Terveys ja jalostus

  Kuvia

  Tuotemyynti

  Jäsenkirje


Kirjautuminen
jäsenosioon
Käyttäjä:

Salasana:

TERVEYS JA JALOSTUS

Terveys

JTO ja PEVISA

Jalostus

Jalostustoimikunta

Koiralleni pentuja?

JTO - Jalostuksen tavoiteohjelma

Rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma (JTO) antaa tietoa rodun luonneominaisuuksista, terveystilanteesta ja jalostuksesta. Se sisältää rotujärjestössä yhteisesti päätetyt jalostustavoitteet sekä suositukset jalostuskoirille esimerkiksi terveystarkastusten ja enimmäisjälkeläismäärän suhteen.

Rotujärjestöjen jalostustoiminnan tulee perustua rodun JTO:ssa esitettyihin tavoitteisiin ja keinoihin. Yksi tärkeimmistä terveyttä edistävistä jalostustavoitteista on huolehtia rotujen geneettisen vaihtelun säilymisestä. JTO tai sen muutokset on käsiteltävä ja hyväksyttävä rotujärjestön yleisessä kokouksessa. Kunkin rodun JTO:n tulee olla sopusoinnussa eläinsuojelulain ja –asetuksen sekä muiden eläinjalostukseen liittyvien viranomaismääräysten kanssa. JTO:n tulee aktiivisesti ohjata jalostusta em. määräysten mukaiseen suuntaan.


Myös rodun harrastaja ja koiran hankintaa suunnitteleva saa ohjelmasta paljon hyödyllistä tietoa, ja voi sen perusteella esimerkiksi tarkastaa Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä, että pentueen vanhemmille on tehty JTO:ssa suositellut tarkastukset perinnöllisten sairauksien varalta ennen astutusta.

PEVISA (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelma)

​Vanhaenglanninlammaskoira kuuluu PEVISAan eli Suomen Kennelliiton perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustusohjelmaan. Ohjelmalla pyritään varmistamaan, että rodussa esiintyvät perinnölliset sairaudet saadaan hallintaan eivätkä ne pääse runsastumaan. Jalostuksessa tulee välttää yhdistelmiä, joilla olemassa olevan tiedon mukaan on keskimääräistä suurempi riski periyttää hyvinvointia ja elinikää alentavia vikoja ja sairauksia.

PEVISA-ohjelmassa pentujen vanhemmilta vaaditaan rotujärjestön määrittämät terveystutkimukset tai -lausunnot ennen astutusta.

PEVISA-rekisteröintiehdot 1.1.2017 alkaen

Pentujen vanhemmista pitää olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja kyynärkuvauslausunto sekä astutushetkellä voimassaoleva silmätarkastuslausunto. Rekisteröinnin raja‐arvona on lonkkaniveldysplasian aste C. Lonkkakuvaustuloksen C saanut koira voidaan parittaa vain tuloksen A saaneen koiran kanssa. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 12 kk vanhempi. Perinnöllistä kataraktaa tai PRA:ta sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä. Diagnoosi ”muu vähämerkityksellinen kaihi” ei kuitenkaan sulje koiraa jalostuksesta. Ohjelma on voimassa 1.1.2017 – 31.12.2021.

Nivelten vakava-asteiset kasvuhäiriöt lyhentävät koiran elinikää sillä sekä hoidettuun, että hoitamattomaan niveleen muodostuu lähes poikkeuksetta nivelrikkoa. Koiran nivelrikko on aina asteittain paheneva sairaus eikä sitä voida parantaa. Koiran elämänlaatua voidaan kuitenkin parantaa oireita lievittämällä ja nivelrikon kehittymistä mahdollisesti hidastaa oikealla hoidolla. Painonhallinta on tärkeää jo edenneessä nivelrikossa. Dysplasiaa voidaan hoitaa kipulääkkeillä ja nivelravinteilla, sekä ylläpitämällä koiran hyvää lihaskuntoa. Lihakset tukevat niveliä ja parantavat koiran liikuntakykyä. Usein aktiivisesta harrastamisesta on kuitenkin luovuttava.

Lonkkanivelen kasvuhäiriö (engl. hip dysplasia, HD)

Koiran lonkkanivelen kasvuhäiriö, eli lonkkaniveldysplasia, on koirien yleisin tuki- ja liikuntaelimistön kasvuhäiriö. Se voidaan määritellä perinnölliseksi lonkkanivelen löysyydeksi, jonka seurauksena lonkkamalja ei kehity normaalisti. Tämä johtaa usein nivelrikkoon. Sairaus ei ole synnynnäinen eli sitä ei voida havaita vastasyntyneistä pennuista, mutta ensimmäiset muutokset nivelissä voivat alkaa jo ensimmäisten elinviikkojen aikana, kun nivel altistuu koiran painolle. Lonkkanivelen kasvuhäiriötä tavataan lähes kaikilla roduilla, mutta yleisintä se on suurilla ja jättiroduilla. Lonkkaniveldysplasian ilmentymiseen vaikuttavat sekä koiran perimä että ympäristö. Sairaus periytyy polygeenisesti eli siihen vaikuttavat useat eri geenit. Lonkkavian vastustamisohjelma perustuu lonkkien röntgenkuvaukseen. Lonkkanivelen kasvuhäiriön periytyvyys on kohtuullinen. Ilmiasuunkin perustuvan jalostusvalinnan pitäisi johtaa tuloksiin, jos valinta on systemaattista eikä lonkkavikaisia koiria käytetä.

Vakava-asteinen lonkkaniveldysplasia hankaloittaa koiran jokapäiväistä elämää aiheuttamalla koiralle kipua. Oireet alkavat useimmiten jäykkyytenä ylösnoustessa, sekä ajoittaisena ontumisena ja ilman hoitoa, sekä lääkitystä oireet pahenevat jatkuvaksi ontumiseksi ja liikunta haluttomuudeksi. Joillakin koirilla kivut voivat ilmetä myös agressiivisuutena toisia koiria ja jopa ihmisiä kohtaan.

Kyynärnivelet (engl. elbow dysplasia, ED)

Kyynärnivelen kasvuhäiriö on yleisin isojen ja jättikokoisten koirien etujalan nivelkivun ja ontumisen aiheuttaja. Kyynärnivelen kasvuhäiriön periytyminen on kvantitatiivista eli siihen vaikuttaa useita eri geenejä. Nykykäsityksen mukaan perinnöllisillä tekijöillä on suurin osuus kyynärnivelen kasvuhäiriön synnyssä, mutta ympäristötekijöillä on osuutensa sen ilmenemisessä. Kyynärnivelen nivelrikko invalidisoi koiraa yleensä pahemmin kuin esim. lonkkien nivelrikko, koska koiran painosta noin 60 % on etuosalla.

Kaikissa kyynärnivelen kasvuhäiriöissä oireet alkavat keskimäärin 4 – 7 kuukauden iässä. Tyypillinen oire on ontuminen, joka voi pahentua rasituksessa tai olla voimakkainta levon jälkeen. Ontuminen voi olla jatkuvaa tai ajoittaista. Hoitamaton kyynärnivelen kasvuhäiriö on kivulias ja invalidisoi koiraa pahoin.

Suhteellisen raskaana ja isohkona rotuna vanhaenglannin-lammaskoirilla on riski myös kyynärnivelen kasvuhäiriöihin. Vanhaenglanninlammaskoiria on operoitu kyynärnivelen irtopalojen vuoksi joitakin yksilöitä ja osittain kirurginen operaatio on auttanut ja koiralle on saatu useita harrastusvuosia lisää. Valitettavasti muutama yksilö on myös lopetettu yhä pahenevien nivelkipujen vuoksi. Operoituja yksilöitä ei tule käyttää jalostukseen.

Silmäsairaudet

Etenevä verkkokalvon surkastuma (PRA)

PRA eli etenevä verkkokalvon surkastuma tuhoaa silmän valoa aistivia soluja. Kyseessä on ryhmä sairauksia, jotka ovat eri geenien aiheuttamia. PRA:ta on montaa tyyppiä, eri rotujen PRA:t ovat erilaisia ja jopa samassa rodussa voi olla useita eri muotoja. Yleisin periytymismekanismi on autosomaalinen resessiivinen. Kliinisten oireiden ilmenemisikä ja eteneminen vaihtelevat liittyen PRA-muodon syntymekanismiin. Hyvin nuorella koiralla esiintyvä PRA:n muoto liittyy vääränlaiseen näköhermosolujen kehitykseen. Myöhemmällä iällä alkavassa PRA:ssa sen sijaan näköhermosolut kehittyvät normaalisti, mutta alkavat rappeutua. PRA:han ei ole hoitoa. (Lähde: SKL, ELL Päivi Vanhapelto ja ELL Anu Lappalainen).

Perinnöllinen harmaakaihi (KAT)

Perinnöllinen harmaakaihi eli hereditäärinen katarakta samentaa silmän linssin osittain tai kokonaan. Tunnettujen muotojen periytymismekanismi on yleensä autosomaalinen resessiivinen, mutta useimpien muotojen periytymismallia ei tiedetä. Sairauden alkamisikä vaihtelee suuresti. Perinnöllinen kaihi on yleensä molemminpuolinen ja johtaa sokeuteen, jos linssien samentuminen on täydellinen. Katarakta eli kaihi voi olla perinnöllinen tai ei perinnöllinen, synnynnäinen tai hankittu. Syntymän ja 8 viikon iän välillä todetut kataraktat ovat synnynnäisiä. Esimerkkejä hankitusta kaihista ovat sokeritauti ja vanhuuden kaihi ja PRA:han liittyvä toissijainen kaihi. Ns. nukleaariskleroosi eli linssin kovettuminen vanhalla koiralla ei ole varsinainen kaihimuutos, vaan normaaliin ikääntymiseen liittyvä muutos. Perinnöllinen kaihi voidaan todeta perinnöllisten silmäsairauksien varalta tehtävässä silmätutkimuksessa. (Lähde: SKL, ELL Päivi Vanhapelto ja ELL Anu Lappalainen).





UUTISET

14.10.2020Kalenterikuvakisan äänestys käynnissä
13.10.2020Terveys- ja luonnekysely -arvonta suoritettu
9.10.2020Lumoavin lampuri -juhlagaala siirretty ensi vuoteen
29.9.2020Juhlaerikoisnäyttelyn kuvat ladattavissa
27.9.2020Kiitos juhlaerikoisnäyttelyyn osallistuneille 
9.9.2020Sääntömääräinen syyskokous
9.8.2020Terveys- ja luonnekysely

näytä kaikki

TAPAHTUMAT

15.11.2020
Sääntömääräinen syyskokous
8.5.2021-
9.5.2021
Eläinystäväni  -tapahtuma
13.5.2021
Pentunäyttely Hausjärvellä
22.5.2021-
22.5.2021
Pentunäyttely Harjavallassa

näytä kaikki

VIIMEISET PÄIVITYKSET

22.10.2020
klo 14:06
Sääntömääräinen syyskokous
14.10.2020
klo 08:04
Kalenterikuvakisan äänestys käynnissä
13.10.2020
klo 19:40
Match Show Lohjalla
13.10.2020
klo 14:52
Terveys- ja luonnekysely -arvonta suoritettu
9.10.2020
klo 09:33
Lumoavin lampuri -juhlagaala siirretty ensi vuoteen
30.9.2020
klo 08:11
Juhlaerikoisnäyttelyn kuvat ladattavissa
29.9.2020
klo 11:25
Pentunäyttely Hausjärvellä

Vanhaenglanninlammaskoirat ry    Kotipaikka: Helsinki    Y-tunnus:3032539-1

Tietosuojaseloste   Palautelomake






Copyright©2020 Finnweb